Prinsessan tärpit ja shelttiulkoilua...

Niin se viikonloppu tuli ja tohinat sen mukana. =) Hain prinsessen Dean perjantaina töiden jälkeen illaksi kotiin kyläilemään. Deeda oli päässyt Sadun mukana töihin ja ollut alkuun hyvin kuulianen työntekijä, mutta työtodistukseen lopulta sai ehkä Hyvän/Tyydyttävän. ;) Oli ulvoskellut ja haukkunut, kun Satu katos näkyvistä. Minun työläinen. =D Deedan kanssa autossa ulvoskeltiin ja neiti näytti hyvin tyytyväiseltä. =) Pojat oli onnesta sykkyrällään The Queenin tullessa kotiin kyläilemään. Tosin aina vaan röyhkeämpää yritystä neidin selkään oli ilmassa, silmät sai olla selässäkin. =) Deeda vaan on tyttöjen tyttö; siitä on hurjan kivaa leikkiä tyttöin kanssa juoksuleikkejä, pojat ei oo niin kivoja kavereita siinä hommassa. Kivasti sujui ilta ja lopulta lähdettiin lenkille Ässien + Nupun kera.

Lenkille mennessämme ja pienen miehemme Zenin komentaessa mua autossa, huomasin, että herrajee, sillä on tullu uudet alakulmurit esiin. Lenkillä sitten niitä ihmeteltiin ja kyllä! =) Siellä ne uudet nökötti. Illalla Zen, tapojensa orjana, kömmi mun syliin sohvalle örisemään ja kurkkasin suuhun ja ihmetys oli valtava; molemmat alakulmurit lähteneet!!! Ne jotka ei puolitoista tuntia aiemmin edes heiluneet... =O Ymmyrkäisenä kurkin ja kurkin, etten harhoja nähnyt, mut en. Ne oli poissa, poissa, poissa! Yläkulmurit pukkaa varmaan hetkenä minä hyvänsä läpi, ainakin punoittavat ja pullottavat ikenet siihen malliin uusien kulmurien kohdalta. =)

Tänään Satu toi Deedan aamulla kotiin taasen kyläilemään. Ja jepjep, tärpit tärpit päällä neidillä. Tarjosi itseään sumeilematta pojille, jotka tosin ei ihan tiennyt miten ois pitänny suhtautua ja jos tiesivätkin niin mamman kova komento esti aikeet! =) Vaan oli ne taas onnellisia kun DeeDee käväs kotona. Dea jäikin kotiin lepimään, kun mamma ja pojat lähti Luukkiin Ess:n järkäämään shelttien ulkoilupäivään.

Paikalla oli kivasti porukkaa ja kauniin ilman oli järkkärit saaneet tilattua. Alkuun lähdettiin poppoolla Marilla+Ada, Sari, Perttu + Cenylla, sekä mie ja pojat luontopolulle. Kysymykset vaikutti helpolta, mutta haperon pään kanssa ne ei niin helppoja sitten ollutkaan, villit veikkaukset siis kehiin. =) Tiimimme HotDogs taisi olla visailussa sijalla 4. =) Zen löysi leikkikaverikseen itsensä ikäisen (?) Rape-pojan, jonka kanssa villisti viipotettiin menemään. Myös kerran nähdyn Valo-pennun kanssa leikkivät tovin. Sitten alkoikin syömingit; makkaralla ja muilla herkuilla täytettiin massut ja toki karvatassupoppoo kärsivällisesti odottamalla (?!) sai oman osuutensa herkkusista. ;) Lopuksi oli vielä juoksukisa, jossa koiran piti juosta pikku matka omistajan luokse tämän kutsuessa maalista koiraa. Meillä molemmat pojat osallistui kisaan ja hienosti meni! Meidän pennumiäs jyräs meidän pikku-miehen ajassa muutamilla kymmenyksillä. Kyllä pääs pennuset Tipitii ja Zembalotti yllättämään ollen juoksukisassa Tipi sijalla 2. ja Zen sijalla 4.! =O Ne siis pesi itseään isompia/vanhempia koiria mennen tullen, meidän pienet vauhtipennuset! =D Kiva päivä (joskin päänsäryn sävyttämä), jollaisia saisi olla lisää! Kiitos Marilla ja Ada, Sari, Perttu ja Cenylla sekä ÄssäT-tiimi kivasta seurasta ja tietenkin kaikki muut mukana olleet! =)

Syömingeissä ulkoilupäivässä Kuvaaja ?


Poijat jäikin sitten kotiin nunnumaan, kun mamma suuntasi Deen kanssa kirkolle Ässälandiaan. Deeda jäi taasen yökyläilemään neitosten luokse ja aika villin lännen meininkiä siellä oli; huh! Onneksi on todellisia ystäviä, kuten Ässät, sillä vaan se poppoo kestää sellasta hulabaloota. Sanilla ja Dealla kun kosiomenot vaan jatkuu ja jatkuu ja Tipi yrittää kovasti hiffata leikin ideaa ja päästä mukaan siihen. Saana-muru on kauhuissaan muiden touhuista, sen pitää komentaa välillä et lopettaisitteko ny Pliis!? =D

Loppuun laitan kuvan maailman suloisimmasta synttärilahjasta ikänä! ÄssäT antoi Elvarille synttärilahjaksi tälläisen ihanuuden, joka nyt koristaa paraatipaikalla kirjahyllyämme! Kiitos tytöt ihanasta ylläristä!



Huomenna sitten näytelmäturismia ja lenkkiä á la Nappulavaarat, jos ilmat vaan suosii. =)

Prinsessa bongattu, valtakunnassa kaikki hyvin

Eilen käytiin iltasella lenkillä illalla ÄssäT-tiimin + Ilsen ja Nupun kanssa. Oma prinsessa bongattu muiden joukosta. =) Mamman stressi lieveni, kun näki päivänsäteensä hymyn. Neiti on kyllä niin ollakseen, kun kaikki on vallan hurmaantuneena hänestä. ;) Sanin kanssa ovat kuulemma kosioleikkejä leikkineet Ässälandiassa, eilen illalla kosiomenot suoritettiin myös Nupun kanssa. Tokihan myös pojat olis tahtoneet hurmailla omaa tyttöään, mutta taisivat jäädä kakkosiksi kosionartuille. Meillä onkin varsinainen prinsessa! <3

Dean vierailu tyttöjen luona on sujunut hyvin. Oli kuulemma merkannut kodin omakseen pissimällä heti ekana iltana, Tipin kanssa tehneet "valtataistelun", jonka jälkeen homma jatkunut leikillä. Neitien leikkiä onkin ilmeisesti jatkunut siitä asti...Huh.. Mahtaa olla karkelot toisella puolella kylää... =D Mua helpotti, kun kuulin, että varsin vaivaton ja sopeutuvainen tapaus tuo meidän neiti. Oli nukkunut sängyssäkin vieressä, kuin kotonansa. Eilen lähti lenkiltä Ässien autoon mielellään, mamma se oli joka kaiholla jäi katselemaan pientä nassua, joka ikkunasta kurkki. ='(

Kyllä poikien käytös taas eilen merkkejä enteili, että paree sen Dean on olla nyt hoidossa muutama päivä vielä. Ei turhia ahistu kotona poikien lähentelyistä. Meillä toisella puolella kylää valtakunnassa kaikki hyvin tyyntä. Pojat ovat olleet niiiin rauhallisia neidin reissun ajan. Keskenään ne eivät paljoa leiki, joten kyllä sen huomaa kun se "molempien poikien tyttö" on poissa.

Tosin Zen on "löytänyt" ihan uuden ystävän, Tupsun! ;) Tupsun kanssa Zen eilen illalla leikki pitkän aikaa ja mammalla valu vedet silmistä Zenin ja Tupsun leikkejä seuraillessaan... Niin siis Tupsu on se pitkä jatke mikä tosta pennusta lähtee, hännäksikin kai kutsuttu. ;) Zen makasi lattialla, heilutti häntäänsä ja yritti ottaa heiluvaa häntäänsä kiinni. Jos Tupsu ei suostunut asettumaan aloilleen, Zen komensi sitä! Mutta kun se pentele viuhui vain... "Jos sen sais juoksemalla kiinni, kun ei se komennusta usko", tuumi Zen. Vaan ei.. Vaikka kuinka Zen jahtasi Tupsua, niin ei sitä kiinni saanut kunnolla, vain pieni näpsäys Tupsusta ja taas se oli karannut selän taakse... =D Voi elämä mä sanon! Ei voi olla suloisempaa seurattavaa kuin hölmö koijja. <3

Pojat on enemmän, The Neidin ollessa muissa puuhissa kuin leikittämässä poikia, leikkineet leluillaan, yksin, kaksin tai mamman kanssa. Zen kunnostautuu ensi kesän olympialaisia varten narupallon heitossa, tyyli sama kun moukarinheitossa. ;) Ympäri, ympäri, vauhtia vauhtia, hyppy, hyppy, ympäri. Sain taltioitua treeniä videolle, mutten saanut sitä vielä nettiin asti. Elvarin suokkipeli on edelleen pallopelit, se jaksaisi temuta pallon kanssa varmaan vaikka hamaan loppuun saakka. Tämän vuoksi pallot joutuu aina välillä "jäähylle", sillä muuten ne löytyisi aina mamman jaloista serveerattuna by Elvis. =D Jännä, että muuten pojat ei paljoa keskenään leiki, mutta leluja ne yhdessä repii ja ajavat toista takaa, jos toisella onkin se "parempi" lelu käytössään. =D

Ihanaa, se on vloppu kohta!!! Viikonlopun tohinoita kovasti ootellessa... Kuhan nyt saadaan tää perjantaaki pulkkaan ensteks. =D

Prinsessa DeeDee maailmalla ja Macho-miäs 5kk

Tässä on nyt pitkin viikkoa ihmetelty ja kummasteltu D-koiran juoksuja. On ollut todella mielenkiintoista seurata Dean ja poikien käytöstä juoksujen aikaan. Dea on intoutunut merkkailemaan liki jokaisen vastaantulevan puun ja puskan (ei tehnyt ekojen juoksujen aikaan), pojat perässä. Joten aamuiset remmilenkit on saaneet ihan uuden ulottuvuuden, aikaa vierähtää tuplaten tai vastaavasti matka lyhenee puoleen... =) Kotosalla Elvari on ollut The Miäs! Se on liehitellyt Deaa ja yrittänyt lähennellä, potkii maata ja yrittää olla oikee Äijä (lue yrittää, sillä mammasta se on aina vaan pikku poika). =D Zenkin on havainnut muutoksen Deassa, mutta häveliäästi käy nuuskuttamassa ja sen jälkeen armoton huulien väpinä on alkannu.

Deaa on kohdeltu kuin kuningatarta poikien taholta; ne pesee sen korvia ja suupieliä, putsaa silmätkin. <3 Huomiota on riittänyt kerrakseen! Hienosti on sujunut operaatio" eristys", eli Dea on viettänyt päivänsä olohuoneessa ja pojat rajattu makkari/eteiseen. Mitään huomattavia "yli-yrityksiä" ei ole ollut. Eilen illalla pojat ahdisteli Deaa sen verta tiheään ja olin havaitsevinani, että häntä alkaa Elvarille kääntyillä, joten neiti pakkasi laukkunsa ja suuntasi kummitätin ja tyttöjen luokse yökyläilemään! <3 Mamma pala kurkussa katseli kun auton perävalot vilkahti, sinne se neiti niin täpsynä läks! Mamman olo helpottui, kun Satulta saapui viesti, että kuningattaren elkein neiti oli sisään astellut ja leikit tyttöjen kanssa maittaa! En hetkeäkään usko, etteikö neiti pärjäisi Ässälandiassa, onhan se tuntenut tytöt seuraavasta päivästä asti kun meille palleroisena tuli. Ja varmasti mukavampaa sen on höhöhöpöleikkejä leikkiä Sanin kun poikien kanssa, Sani kun tuskin on niin tunkeileva mitä pojat saattas olla. Iso hali ÄssäT-tiimin porukalle, että neiti pääsi visiitille! <3 Saas nähdä palauttaako ne päivänsäteen jo tänään takas kotiin.. ;) Ainakin lenkille olis tarkotus mennä. Muuten mamman vierotusoireet käy liian suuriksi. =)

Ikävää helpottamaan neidin kuva lopputalvelta... <3 Elämä se näyttää eriltä.. ;)


Eilen Deen maailmallelähdön lisäksi suuri asia oli meidän lille liten Machon 5kk päivä! <3 Niin se aika kuluu ja koikkeli alkaa olla kohta iso miäs eikä napero enää (vaan sama vika kun Elvarilla, voi olla et mammalle se tulee olee ikuinen pikkupoika). =) "Pikku"poika sai strategiset 5kk mitat, jotka oli seuraavat; korkeutta 33,6cm ja painoa 5,3kg. <3 Kohta se siis tosiaan menee jo Deen ohi painossaan ja Elvarin ohi korkeudessaan! =D

Tällänen nallunen meille ssapui 3kk sitten...


Tältä näyttää nallunen 5kk iässä <3


Kotisivuille päivittelin myös Zenin kasvua kuvien kera.
Näin se päivä taas alkaa.. Pojille nannukkaa ja lenkille. Kyllä se vaan on outoa kun yksi puuttuu, ei uskois miten se voi niin vaikuttaa. Onneksi tänään jo mennään lenkkeilemään neitosten kanssa, joten perhe näkee prinsessansa ihan livenä! <3

Kavereita ja kuvailua sunnuntaipäivän ratoksi...

Viikonloppu vierähti taas niin nopsaan, ettei edes ehtinny huomata... Lauantain tohinat onkin jo summattuna, sunnuntaina otettiin vähän rauhallisemmin, touhuntäyteistä kyllä sillonkin... Aamusta lähdettiin oman poppoon kesken aamulenkille montulle päästään pahimmat höyryt pois. Sittenpä tulikin jo viestiä Nurmijärven suunnasta, että ystäväköörimme Ässät on tulossa Rajamäkeen meitä reffaamaan. <3

Laumoinemme suunnattiin suurelle nurmikkoalueelle tuppukylän keskustan tuntumaan, aikomuksena hieman kuvailla kuuden koplaa, kerta luvattua sadetta ei vielä ollut ilmassa. Muut pääsivät "apinatarhaan" maailmaa kummastelemaan, aina yhden ollessa kuvausvuorossa. Kuvauksiin ekana pääsi ehta mallityttö Saana, jonka kanssa kuvaaminen on hauskaa, se kun osaa vaikka ja sun mitä ja on luonnostaan aivan upea poseeraaja. Helpon mallineidon Saanan jälkeen meidän ilopilleri Dea tuntui yhdeltä hyppykupalta! =D Dea näki kun Saanaa leikitettiin lelulla ja ei se ois millään malttanu istua aloillaan, saati poseerata, kun se ties että The Lelu on jossakin... =D Muutama normikuvatus saatiin Tepsusta ennenkuin neiti palkkana sai sitten kummitätin kanssa leikkiä pallolla.

Dea suloisena


She is my sunshine <3


Tässä taltioituna Se Ilme, joka pelastaa synkimmänkin päivän <3


Zemistä ja Tipistä ehdittiin ottaa muutamat 5kk poseeraukset ennenkuin ne tummat, luvatut pilvet meidät tavoitti. =/ Kerittiin vielä käydä kirkonpuistossa pikkuiset juoksuttamassa, mutta ilma synkentyi jo sellaiseksi ettei naperoiden rilluttelukuvista tullut oikeen mitään. Sani ja Elmo jäi tällä kertaa kuvaamatta kokonaan, sillä sieltä se sade sitten kauniista aamusta huolimatta tuli. Vaan eiköhän näitä kuvatuksia ehitä tässä napsimaan. Kiitos ÄssäT kivasta koko viikonlopun seurasta ja vielä eilisestä iltalenkistäkin! Kyllä teiltä kysytään hermoja, että te jaksatte meitä päivästä ja viikosta toiseen.. ;)

Tässä Zemin poseerauksia

Zenin 5kk seisontaposeeraus


Min lille liten Machomiäs <3


Nallekaahusen nassu <3


Loput kuvatukset löytyy Picasasta http://picasaweb.google.com/EDtiimi

Laiska emäntä, kiltit koirat ja juoksujen sekoittamia uroita

Loppuviikon touhut jäi vähän köyhänlaisiksi, kun emäntä on ollut raato ja rampa. =/ Onneks mulla on maailman parhaat naperot ja ne anto sen anteeksi. =D Pitkiä rauhallisia lenkkejä ollaan tehty Kiljavalla (siis emännälle rauhalliset, noi nyt pistää aina tuulemaan). =) Lisäksi ollaan jatkettu naksutteluharjoituksia. Elvarin kanssa jo "temputellaan" naksun avulla, Dealle ja Zenille vielä opetan naksuun ehdollistumista. Hyvin ne kaikki sen naksuttelun perusidean tajuaa; naksu ja nakkia -> ei pitäis olla ihan tollollekaan vaikiaa. ;)

Deeda-neiti on pistänyt juoksuntuoksuillaan uroiden päitä sekaisin (ja muutaman nartun kans). Vieraille uroille näytellään aika nopsaan hampaita jos liian tyrkyiksi käyvät, omille ei. Nartut on myös hyvin tervetulleita leikkikaveriksi. =D Voi mein Deedaa. <3

Jännää on ollut seurata miten noi juoksut on vaikuttaneet meidän poikiin. Molemmat selvästi "tajuaa" asian, mutta ainoastaan Elvari yrittää lähennellä Deaa ja Tepsu-tollo ottaa sen "leikkinä" ja on ihan messissä. Zen puolestaan maiskuttelee välillä huuliaan, mutta ei ole kertaakaan yrittänyt astua Deaa. Kertokaa nyt viisaammat, liittyykö tämä jotenkin lauman hierarkiaan vai onko Zen sitten "tärppipäivämies"?! Myöskään vieraat urokset eivät yritä lähennellä Deaa Elvarin ollessa lähettyvillä ja kun oikein tarkkaan katsoo, huomaa että Elvari "tuijottaa" urosta, jos se alkaa lähetellä Dealle "merkkejä" (vinkuu, menee leikkiasentoon jne). Onko meidän pallittomalla kuitenkin valtaa??! Onko Deeda Sen Nainen?! Ainakin Luca-poika eilen lenkillä suosiolla jätti Dean aina rauhaan kun Elvari edes kulki siitä ohitse tai katsoi Lucaa. Mä en muuta selitystä keksi. Narttujen (lue Sanin) Elvari antaa touhottaa Tepsun kaa eikä välitä olleskaan. Kummallisia nuo koirain aivoitukset.

Meidän Dealla siis tosiaan on tyttöystävä, nimeltään Sani. Juuri se samainen Sani, joka on myös meidän Elvarin "tyttöystävä". ;)Kauniit ja Rohkeat jatkukoon. ;) Sanilla ja Dealla on ollut nyt Dean juoksujen aikaan iiiihan omat leikit. Ne liehittää toisiaan ja nähdessään toisensa pistävät päälle kunnon kosiomenot. Dea nuolee Sanin korvia ja Sani piippaa jos Dea katoaa näkyvistä, ne kiertää toisiaan ja leikkii jotakin astumisen tapaista (kumpikaan ei vaan ota uroon roolia). Hassut pienet tyttöset! =D Tästä päästäänkin eiliseen... Siihen loppuviikon touhuntäyteiseen päivään.

Aamusta saatiin Ässä-poppoo kanssamme lenkille. Pikaisesti käytiin montulla aamulenkki tekemässä, jonka jälkeen tuotiin Dea, Saana ja Sani meille. Poikain ja Tiipa-Taan kanssa suunnattiin Rajamäki-päiville ihmettelemään maailman menoa ja mätsäilemään Imppareiden järkkäämään mätsäriin. Paikalla oli koiria yllättävän paljon, ottaen huomioon, että me asumma tuppukylässä. ;) Kaverit oli reippaita, muille ei tarvinnut puhkua sen kummemmin, emäntää meillä pojat komppus kuitenkin senkin eestä (taskussa olleet nakit kun tuoksui pikkusten nenuun asti). Vieraita koiria kulki ohitse/tuli lähelle, mutta niille ei huudeltu, lähinnä nokka kävi aina haistamassa perään, että mikäs toi on. Muutamia koiria sitten päästiin vähän lähemminkin nuuskimaan ja tervehtimään.

Elvari pääsi ekana ketkuilemaan kehään ja oikeen ilosesti se vetikin shownsa. "Nakkia, nakkia, nakkiiiaa" takoi sen pienessä päässä. ;) Tuomari sai kopeloida Elvarin ihan rauhassa, kun pojan piti vahtia, ettei emo vaan mee syömään Hänen nakkiaan. Elvari liikkui musta jälleen kauniisti (jumit on jääneet taa kiitos fyssarin ja erityisesti sen jälkeisten venyttelyiden), ei nuuskunut lainkaan vaan iloista oli meno. Nakin eteen se kuitenkin ois mieluummin ehkä taas tehnyt jotain ihan muuta, mutta tyytyi seisomaan, kun ei mieluisampia käskyjä ollut tiedossa. ;) Sinisen nauhan sai parikilpailussa (parinsa lopulta oli bis4) ja oli lopulta sinisten 1. Hurraa Elvis The King! Bis-kehästä käteltiin siniset ulos heti alkuunsa. Mamma oli enempi ku ylpee pienestä iloisestaan! =)

Seuraavaksi oli vuorossa pennuset. Tippa-sisko meni eellä vetästen punaisen nauhan. Zemba muutaman koiran perästä jälleen yksinäisenä ratsastajana pääsi ketkuilemaan. Seisominen oli jälleen upeaa, samoin pöydällä käsittely. Liikkeet oli rauhallisessa tahdissa kivaa ravia, mutta vauhdin vähänkin koventuessa pientä pomppimista. Tuomari kysyi onko tämä sukua edelliselle sheltiäiselle, ja juu sisaruksiahan he. Kehui kovin miten hienosti antavat käsitellä itseään ja miten taitavasti esiintyvät ottaen huomioon miten nuoria ovat. =D Taas tätä sheltti PR:ää... ;) Punainen nauha kourassa mentiin ryhmäkehiin. Sieltä sitten käteltiin ulos, mutta Tipi-sisko jäi edustamaan ryhmäämme ollen lopulta pun4. Joten ei pöllömpiä saavutuksia meidän laumalta tässä koitoksessa!!! =D

Sittenpä suunnattiin katselemaan miten meidän kolme neitiä meillä oli pärjänneet. Hmmm... Ovesta sisään astuessa näki heti, että jahhas, täällä on jos jonninmoista aktiviteettia puuhattu... Portti ei ollut Bad Girls Companya pidellyt, vaan ovelasti olivat tiensä olohuoneeseen löytäneet. Siellä oli luut ja aktivointilelut kaiveltu esille ja kauhuksi huomasin Fasu-pala pussin kadonneen pöydältä! Onneksi se oli sisältänyt vain muutaman herkun. Joten eipä ole tainnut tylsää hetkeä neidoillakaan poissaollessamme olla. Voi tähen, että nauratti. =D Ässät piti meille vielä hetken seuraa; Sani ja Dea leikki höpsöjä leikkejään ja pikkuiset omiaan, Saanan ja Elvarin relatessa. Verenvuodatustakin nähtiin, kun sisko-Tii julmalla tavalla sai veikan hampaan irtoomaan, niin että veri vaan näky suusta. ;) Ja jotta saataisiin vielä enempi jännitystä päivään, Ässäin auto teki tenän tyttöjen ollessa lähdössä kotiin (akku mennyt tyhjiin) ja sitä siinä pähkäiltiin, kunnes naapurin avulias (lue krapulainen) herrasmies kävi pelastamassa meidät kaapeleineen. =) Ei käy aika pitkäksi noiden neitosten kanssa! Suurkiitos Satu ja tytöt kivasta päivästä, olette kultaakin kalliimpia ystäviä!!! =)

Illalla köörimme pääsi vielä iltalenkille Luca-cottonin kanssa, jonka jälkeen ei vaan enää emäntä, vaan koko lauma, oli ihan raatoja, puhki ja poikki. =D

EDIT! Pakko lisätä vielä; Meiän Dea alkaa kasvatta turkkia takas!!! =D Jei! Pientä pohjavillan poikasta alkaa tuntumaan. Johan tässä on kolme kuukautta vietetty sporttiturkin elämää! =D Ja ah-niin-ihanan-helppoa sellaista.. =)